Hiihdon maailmancup – Tietopaketti 2024

Kiinnostavimmat urheilutapahtumat kilpaillaan pitkällä aikavälillä. Tähän kastiin lukeutuu myös hiihdon maailmancup, jonka lähes kolmekymmentä tapahtumaa kisaillaan kolmen kuukauden aikana. Voittaja on selvillä maaliskuussa.

Hiihdon maailmancup 2021

Vuoden 2021 hiihdon maailmancup käynnistyy 26. marraskuuta Rukalla. Tällä kaudella peräti 28 kilpailua sisältävä kausi kilpaillaan neljässätoista eri tapahtumassa. Kilpailukaupunkeina toimivat Ruka, Lillehammer, Davos, Dresden, Lenzerheide, Oberstdorf, Val di Fiemme, Les Rousses, Planica, Lahti, Drammen, Oslo, Falun ja Tyumen. Kausi huipentuu marraskuun lopulla Tyumenissa järjestettäviin maailmancupin finaaleihin. Miehet ja naiset kilpailevat omissa sarjoissaan, minkä lisäksi kauden aikana järjestetään myös kaksi sekajoukkueiden kilpailua.

Kauteen kuuluu perinteiseen tapaan myös kaksi joukkuekilpailua. Kun joukkuekilpailu on perinteisesti vaikuttanut ainoastaan maiden pisteisiin, jaetaan tänä vuonna joukkuekilpailusta myös henkilökohtaisia pisteitä. Joukkuekilpailuista jaetaan kuitenkin huomattavan pieni määrä henkilökohtaisia pisteitä. Sekajoukkueiden kilpailuista jaettavat pisteet vaikuttavat edelleen ainoastaan maiden pisteisiin.

Kauden aikana kilpaillaan useassa eri muodossa ja vaihtelua esiintyy niin hiihtotyylin, matkojen kuin kilpailumuotojenkin suhteen. Miehet kilpailevat vapaalla ja klassisella tyylillä sprintissä, joukkuesprintissä, 15 kilometrillä, 15 kilometrin takaa-ajossa, 15 kilometrin massalähdössä, 10 kilometrin massalähdössä, 4 x 7,5 kilometrin viestissä, 30 kilometrin skiathlonissa sekä eräänlaisena kauden kohokohtana toimivassa 50 kilometrin massalähdössä. Naiset kilpailevat samoissa lajeissa, mutta lyhyemmillä matkoilla.

Tällä kaudella kausi saa lyhyen tauon helmikuussa, sillä tällöin ovat tietenkin vuorossa Pekingin olympialaiset. Suomalaisia ensimmäisiin Rukan kisoihin osallistuu reilusti, ja mukana ovat Iivo Niskanen, Perttu Hyvärinen, Remi Lindholm, Ristomatti Hakola, Lauri Lepistö, Niilo Moilanen, Joki Mäki, Verneri Suhonen, Lauri Vuorinen, Jasmi Joensuu, Anne Kyllönen, Katri Lylynperä, Johanna Matintalo, Kerttu Niskanen sekä Krista Pärmäkoski. Riitta-Liisa Roponen jättää Rukan väliin ja tähtää jo Davosin kisoihin.

Suomen paras sijoitus kokonaiskilpailussa oli viime vuonna Iivo Niskasen 23. sija. Naisissa Johanna Matintalo oli 25. Suomi onnistui nappaamaan sekä miesten että naisten puolella ainoastaan yhden mitalin, molemmat mitalit tulivat viesteistä.

Parhaat hiihtäjät 2021

Sekä miesten että naisten puolella mestarisuosikit ovat tälläkin kaudella varsin selviä. Kaudesta odotetaan lähtökohtaisesti tuttujen nimien dominointia. Voittajien löytyminen näiden huippunimien ulkopuolelta olisi ehdottomasti suuri yllätys.

Alexander Bolshunov

Vasta 24-vuotias venäläinen Alexander Bolshunov on ehtinyt voittamaan hiihdon maailmancupin jo kahteen otteeseen. Vuosina 2020 ja 2021 voittanut venäläinen voitti viime vuonna suorastaan ylivoimaisella erolla, eivätkä haastajat olleet lähelläkään. Erityisesti pitkillä matkoilla dominoiva Bolshunov otti viime kaudella parhaimmillaan viisi voittoa putkeen maailmancupissa. Bolshunov on ehtinyt voittaa myös 30 km skiathlonin maailmanmestaruuden, minkä lisäksi venäläinen nappasi viime olympiakisoista neljä mitalia. Olympiakulta kuitenkin puuttuu vielä kaapista.

Johannes Klaebo

Toiseksi suurimpana suosikkina kauteen lähtee Norjan Johannes Klaebo, joka sijoittui viime kaudella kolmanneksi. 25-vuotias norjalainen on koko maailmancupin sprinttihistorian parhaiten menestynyt hiihtäjä sekä koko kilpailun historian toiseksi menestynein hiihtäjä. Maailmancupin hän voitti sekä 2018 että 2019, minkä lisäksi Klaebolla on myös neljä sprinttimestaruutta. Klaebon kaapista löytyy myös kolme olympiakultaa sekä kuusi MM-kultaa – kaikki luonnollisesti sprintin puolelta.

Therese Johaug

Naisten puolella vedonlyöjien mielestä ennakkosuosikki on jälleen kerran Norjan Therese Johaug, joka sijoittui edellisellä kaudella vasta yhdeksänneksi. Tätä ennen 33-vuotias norjalainen oli kuitenkin mitalisijoilla seitsemän kautta putkeen. Maailmancupin voittaminen onnistui 2014, 2016 sekä 2020. Pitkillä matkoilla loistava Johaug on ehtinyt voittamaan myös yhden olympiakullan sekä peräti 14 maailmanmestaruutta.

Jessie Diggins

Naisten puolella toiseksi suurimpana suosikkina lähtee Yhdysvaltoja edustava 30-vuotias Jessie Diggins, joka päätti edellisen kauden ensimmäiseen maailmancupin mestaruuteensa. Lopulta varsin selvällä erolla mestaruuden napannut amerikkalainen pärjäsi erityisesti pitkien matkojen puolella, voittaen samalla myös pitkien matkojen maailmancupin mestaruuden. Tästä huolimatta Digginsin ainoa olympiakulta sekä ainoa maailmanmestaruus ovat molemmat joukkuesprintistä. Diggins lähtee taistoon Johaugia vastaan selvänä altavastaajana.

Hiihdon maailmancup historia

Ensimmäinen hiihdon maailmancup järjestettiin epävirallisesti jo vuonna 1973, mutta virallisesti sekä miehet että naiset alkoivat kilpailemaan maailmancupissa vuodesta 1982 lähtien. Ensimmäisellä virallisella kaudella mukana oli ainoastaan kymmenen kisaa, eikä viittätoista kilometriä lyhyempiä matkoja hiihdetty. Vuodesta 1996 lähtien on erikseen eroteltu pitkien matkojen mestari ja sprinttikisojen mestari. Tuon jälkeen sprinttikisojen sekä kisojen määrää on kasvatettu yleisesti. Nykyään mukana onkin lähes kaksi kertaa enemmän kisoja kuin 90-luvun puolella.

Kaikkien aikojen menestynein hiihtäjä maailmancupissa on miesten puolella Norjan Björn Dahlie, joka voitti yhteensä kuusi mestaruutta, minkä lisäksi Dahlie nappasi myös kaksi hopee ja kaksi kolmossijaa. Kakkosena tulee Ruotsin Gunde Svan viidellä mestaruudella ja kolmantena viimeisellä vuosikymmenellä dominoinut Sveitsin Dario Cologna, jolla on neljä mestaruutta. Cologna on ilmoittanut eläköityvänsä tämän kauden jälkeen.

Naisten puolella menestynein hiihtäjä on Venäjän Yelena Välbe viidellä mestaruudellaan, kun taas Marit Bjorgenilla, Bente Skarilla ja Justyna Kowalczykilla on neljä mestaruutta kullakin.

Parhaat suomalaiset hiihtäjät

Myös Suomeen on maailmancupin mestaruuksia saatu. Miesten puolella ainoa mestari on 70-luvulla dominoinut Juha Mieto, jolla on kahden mestaruuden lisäksi kaksi kakkossijaa sekä yksi kolmossija. Kaikki Miedon sijoitukset tulivat kuitenkin epävirallisella aikakaudella, joten näitä tuloksia ei lasketa mukaan virallisiin mitalitaulukoihin.

Toiselle sijalle maailmancupissa ovat suomalaisista nousseet Mika Myllylä vuonna 1997 ja Jari Isometsä vuonna 2000. Vaikka maailmancupin voittoa ei tullut, voittivat molemmat suomalaiset näillä kausilla pitkien matkojen mestaruuden. Myllylä on sijoittunut kertaalleen myös kolmannelle sijalle, kun taas Jari Isometsällä kolmostiloja on kaksi. Kolmanneksi pääsi 80-luvulla kahteen otteeseen myös Harri Kirvesniemi.

Viime vuosina parhaat suoritukset ovat esittäneet Iivo Niskanen ja Matti Heikkinen, jotka molemmat ovat sijoittuneet pitkien matkojen maailmancupissa kolmansiksi.

Menestys on perinteisesti ollut parempaa naisten puolella, sillä naisten maailmancup on saapunut Suomeen peräti seitsemään otteeseen. Ehdoton ykkösnimi tällä saralla on Marjo Matikainen, joka voitti maailmancupin 80-luvulla peräti kolme kertaa putkeen. Matikainen voitti myös yhden olympiakullan sekä yhden maailmanmestaruuden.

Kahteen voittoon on pystynyt myös Marja-Liisa Kirvesniemi, joka voitti 1983 ja 1984. Kirvesniemen palkintokaapista löytyy myös kolme olympiakultaa sekä kolme maailmanmestaruutta. Ainoastaan yhteen maailmancupin voittoon yltäneitä suomalaisia ei löydy lainkaan, sillä myös Virpi Kuitunen voitti maailmancupin kahdesti putkeen vuosina 2007 ja 2008. Monipuolinen Kuitunen onnistui ottamaan samoina vuosina voitot sekä pitkien matkojen että sprinttien puolella. Olympialaisissa Kuitunen ei pystynyt pronssia parempaan, mutta MM-kisoissa hän nappasi peräti kuusi kultamitalia.

Viime vuosina suomalaisnaisista parhaiten on suorittanut Krista Pärmäkoski, joka sijoittui vuonna 2017 maailmancupin toiselle sijalle. Pärmäkoskella on myös kaksi olympiahopeaa sekä kaksi MM-hopeaa, mutta kultamitalit ovat vielä jääneet uupumaan.